Lämpöä

En tiedä kertoisinko sulle. Ihan kaiken, tai ees vähän näin ensialkuun, sen oleellisimman. Vaikutat niin turvalliselta ja tutulta, tarkoitan tutulta ihan kuin meidän sielut tuntisi toisemme vuosisatojen takaa. Tunnen mieletöntä rauhaa kun puhut mulle, sun sanat koskettaa mua sisältä. Susta näkee, että tiedät mun sisällä olevan syvää surua. Näen, että tiedät mun olevan eksyksissä. Silti sä olet siinä vieressä, annat mun vaan olla. Tuntuu niin hyvältä, sä hyväksyt minut. Vaikken itsekkään ole varma kuka olen, sä jotenkin näet mut. Hetken aikaa voin olla elossa taas.